torstai 22. syyskuuta 2016

Hikistä shoppailua

Väitetään, että kaikki naiset tykkäävät shoppailusta. Eivät tykkää. Ainakaan vaatteiden. 

Työhousujen persauksista alkoi päivä paistaa läpi ja asia oli korjattava, varsinkin kun edessä on työmatka, jolla on omankin edun mukaista näyttää alansa ammattilaiselta eikä kylähullulta. 

Riemukkaampien rientojen lomaan sattui oiva tilaisuus käydä korjaamassa garderoobin puutteet ihan Helsingissä asti. Kaupoissa juoksemiselta välttyäkseni suuntasin suoraan Sokoksen Marks & Spencer -osastolle, mistä tiesin löytyvän vaatetusta leveyden, pituuden ja ruhon rakenteen mukaan koko skaalassa pillikintuista persjalkaisiin. En voi sietää sitä, että joudun lyhyenläntänä maksamaan täyden hinnan housuista, joiden punteissa on puoli metriä liikaa laahusta. Kyllä vaatteen tulee mielestäni olla käyttövalmis heti kaupasta kotiin kannettuna. 

Tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivien mustien housujen löytäminen osoittautui tällä kertaa hieman odotettua hikisemmäksi hommaksi. Sopiva koko löytyi kohtalaisen helposti ja ei kun sovittamaan. Muuten hyvä, mutta väärä pituus. Omat rytkyt takaisin niskaan ja uusi koukkaus osastolle. Uusi sovitus ja kas, oikea koko ja pituus, mutta hitto soikoon - väärä malli. Pikainen pukeutuminen ja uusi yritys. Sisukkaan penkomisen jälkeen rytkyjen kooditus alkoi seljetä ja rekistä löytyi se mitä olin hakemassa - sopivan pituiset ja levyiset pöksyt, joissa meikäläisen jalatkaan eivät näytä jättimäisiltä mustilta porkkanoilta. 

Sopivat hynttyyt tuli löydettyä, mutta niitä etsiessä meikäläinen oli alkanut puskea pientä pintahikeä siinä määrin, ettei niin märkänä kehdannut kassalle mennä. Mikä siinä muu auttoi kuin istua kunnon tovi kalsareissa sovituskopissa hikoilemassa. En tiedä olisinko sieltä muutenkaan hetkeen tohtinut ulos tulla. Sama nuori jantteri oli nimittäin istunut sovituskoppien ulkopuolella koko sen ajan, minkä olin hikipäissäni edestakaisin laukannut.

Sitä en ymmärrä, miksi kaupoissa pitää heti syksystä kääntää lämmitys täysille. Kaupassa sipsuttelevilla myyjättärillä on koko talven ainoina lämmikkeinä hihaton toppi, push up -rintaliivit ja tuore tatuointi. Asiakkaalla on siinä tilanteessa villasukat, pitkät kalsarit, toppatakki, kaulaliina, pipo – ja vaihdevuodet!










torstai 8. syyskuuta 2016

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Nykyään on vaikea onnistua missään. Teit niin tai näin, pieleen meni. Niin ainakin, jos sosiaalista mediaa on uskominen - ja miksei olisi. 

Loistoesimerkki epäonnistumisesta on runsaan viikon takainen delfiinikohu - Särkänniemen delfiinien salamyhkäisestä siirrosta virinnyt suunnaton mediakiihko. 

Veeran, Delfin, Leevin ja Eevertin piti reissata Kreikkaan kaikessa hiljaisuudessa ja julkisuudelta salassa, vaan toisinpa kävi. Oikeutta eläimille sai asiasta vihiä ja delfiinien siirrosta nousi sellainen meteli ja meuhkaus, että sitä kouhkattiin päivätolkulla pääuutisia myöten Särkänniemen toimitusjohtajan selitellessä nolona, että eihän tässä näin pitänyt käydä. 

Delfiinikohusta säikähtäneenä yksi jos toinenkin artisti päätti boikotoida Särkänniemen kesäkauden päättäjäisiä, etunokassa Tähkän Lauri. Liekö taustalla ollut aito huoli pullonokkadelfiinien kohtalosta vaiko vieläkin isompi huoli omasta julkisuuskuvasta, mutta pieleen meni tälläkin kertaa. Somekansa tulkitsi boikotin jeesusteluksi ja pisti kiertoon vanhan kuvan Tähkästä elvistelemässä Emma-gaalassa turkiskauluksinen nahkatakki yllään. Toisia meemit naurattivat, toisia eivät. Loppu pöhinälle saatiin vasta kun tämän hetken kovin jätkä Arman Alizad sanoi kaksinaismoralismista painavan sanansa. Huumori on tunnetusti taitolaji. 



Pahin delfiinikohu lienee jo laantunut, sillä Kreikasta kantautuneiden uutisten mukaan eläimet voivat hyvin. Sopeutuivat mukavasti etelän aurinkoon, uusiin lajitovereihin ja sikäläisiin polskuttelupaikkoihin. Ruoka maittaa ja arvojärjestys on selvitetty. Mukaan lähti Suomesta myös omaa palvelusväkeä lääkäreitä myöten. Suurin virhe tehtiin, kun delfiinit aikoinaan vangittiin ihmisiä viihdyttämään. Nyt olisin kuitenkin valmis vaihtamaan paikkaa niiden kanssa. Mukavahan se olisi  seuraavaa somekohua odotellessa etelän auringossa polskutella.