Reissun päällä - osa 1

Päätettiin kaverin kanssa toteuttaa pitkäaikainen haaveemme ja pistäytyä viikoksi Irlantiin, tarkemmin ottaen Dubliniin. 

Koska ”Irlannissa sataa aina”, ei syyskuun alku etukäteen ehkä vaikuttanut ihan siltä parhaalta ajankohdalta, mutta yllätti iloisesti. Sää oli koko viikon mukavan lämmin. Vettä kyllä satoi päivittäin, lämmintä tihkusadetta niin lyhyinä pehmeinä sadekuuroina, ettei takkia edes tarvinnut. Yhden kerran piti sateenvarjo viikon aikana kaivaa hetkeksi esille, kiinalaisten mielestä tosin vähän joka välissä.

Itse odotin matkalta eniten käyntiä Irlannin länsirannikolla Cliffs of Moherin rantakallioilla. Nämä korkeimmillaan 214 m korkeat jyrkät rantakalliot ovat yksi Irlannin suosituimmista nähtävyyksistä. Varsinainen visitorscenterin alue on aidattu lohkokivillä, mutta jo bussissa opas totesi, että kunnon jalkineilla, hyvällä tasapainolla ja normaalilla maalaisjärjellä varustetut voivat kiivetä aidan ulkopuolelle -  tosin omalla vastuulla. 

Korkeanpaikankammoisille on vaikea selittää, miten mahtavalta tuntuu seistä jylhän kallion reunalla Atlantin aaltojen lyödessä kaukana jalkojen juuressa vaahtopäinä rantaan. Tuima merituuli piti kuitenkin turistia sen verran pienen pelon vallassa, että käsi kieltämättä tärisi kuvia ottaessa. Niin tohkeissani olin jännityksen aiheuttamasta adrenaliiniryöpystä, että vasta kotona valokuvia selaillessa tajusin, mitä niissä varoituskylteissä oikein sanottiin. 

Cliffs of Moherista jatkoimme pätkän Wild Atlantic Wayta pitkin Galwayhin. Tätä kokonaispituudestaan 2500 km pitkää rantatietä mainostetaan maailman pisimpänä maisemareittinä. Kivikkoiset maisemat pitkine hiekkarantoineen ja pikkukylineen ovat kieltämättä karun kauniit. Bussissa tunnelmaa tosin hieman latisti se, että edessä istuva rouva keskittyi kiemuraisilla rantateillä maisemien ihailun sijaan oksennuspussin täyttämiseen. 

Päiväretken toinen pitempi pysähdys oli Irlannin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Galwayssa. Kauniin värikäs kaupunki täynnä seinämaalauksia, katusoittajia ja iloista hulinaa. Galway oli nimittäin juuri voittanut Irlannin mestaruuden kansallisurheilussa hurlingissa.

Sitä kyllä vähän ihmettelimme, että miksi kaikissa matkamuistomyymälöissä on lammasaiheisia matkamuistoja pilvin pimein. Lampaita toki näimme, mutta lehmiä sitäkin enemmän.

Päiväretken aikana tuli nähtyä karua kalliomaisemaa, värikkäitä pikkukyliä ja vehreitä niittyjä pensasaitoineen ja lehmälaumoineen - ja kyllä siellä jokunen aasikin tallusteli. 50 euron hintaan nähden harvinaisen hieno päivä hauskasti opastettuna!