Uusi pääministeri havittelee maahan yhteiskuntasopimusta. Siihen liittyen on esitetty vuosittaisen työajan pidentämistä 100 tunnilla ilman lisäpalkkaa. Mitä hittoa!
Tarkoitus on siis teettää enemmän töitä niillä, jotka töissä vielä hikoilevat liian pienellä porukalla ja jättää säästötoimien myötä pihalle potkitut työttömät lehdellä soittelemaan. Työtunnin keskihintaa alentamalla vienti pitäisi saada vetämään ja uusia työpaikkoja syntyisi ajan myötä. Vaikutuksetkin näkyisivät kuulemma vasta kuuden vuoden päästä. Jos näkyisivät. Työajan pidentämisen todellisia vaikutuksia ei tiedä kukaan.
Hannu-hanhen kotimaassa, Ruotsin lintukodossa on kokeiltu työajan lyhentämistä ja sillä on saatu luotua uusia työpaikkoja. Kuulostaa houkuttelevalta. Suomea pitempi työaika taitaa olla vain Baltiassa ja konkurssin partaalla kamppailevissa maissa kuten Espanjassa; vauraammissa maissa kuten Saksassa ja Norjassa työaika on lyhyempi.
Keskustan entinen puoluesihteeri totesi, että työajan pidentäminen pitäisi aloittaa eduskunnasta ja muistutti, että kansanedustajalla on lomaa 18 - 20 viikkoa vuodessa, työviikko nelipäiväinen ja palkkaakin kertyy yli kolmekymmentä tonnia ajalta, jolloin ei ole mitään istuntoja. Jos työaikaa lähdetään pidentämään, olisi vähintäänkin kohtuullista, että eduskunta toimisi tässä asiassa hyvänä esimerkkinä.
Ojankaivuussa ja liukuhihnatyössä, joka sekin nykyään on ulkoistettu roboteille, työajan pidentäminen saattaa näkyä muutenkin kuin tilastoissa. Meiltä paperinpyörittäjiltä kuluisi todennäköisesti puoli tuntia enemmän aikaa samojen papereiden pyörittämiseen. Työmotivaatiota työajan pidentäminen ei ainakaan lisää.
Omaa työaikaani en ole valmis mukisematta pidentämään. Päinvastoin. Lisää työaikaa niille, joita sitä ei ole, eli työttömille ja osa-aikaisille.
Tarkoitus on siis teettää enemmän töitä niillä, jotka töissä vielä hikoilevat liian pienellä porukalla ja jättää säästötoimien myötä pihalle potkitut työttömät lehdellä soittelemaan. Työtunnin keskihintaa alentamalla vienti pitäisi saada vetämään ja uusia työpaikkoja syntyisi ajan myötä. Vaikutuksetkin näkyisivät kuulemma vasta kuuden vuoden päästä. Jos näkyisivät. Työajan pidentämisen todellisia vaikutuksia ei tiedä kukaan.
Hannu-hanhen kotimaassa, Ruotsin lintukodossa on kokeiltu työajan lyhentämistä ja sillä on saatu luotua uusia työpaikkoja. Kuulostaa houkuttelevalta. Suomea pitempi työaika taitaa olla vain Baltiassa ja konkurssin partaalla kamppailevissa maissa kuten Espanjassa; vauraammissa maissa kuten Saksassa ja Norjassa työaika on lyhyempi.
Keskustan entinen puoluesihteeri totesi, että työajan pidentäminen pitäisi aloittaa eduskunnasta ja muistutti, että kansanedustajalla on lomaa 18 - 20 viikkoa vuodessa, työviikko nelipäiväinen ja palkkaakin kertyy yli kolmekymmentä tonnia ajalta, jolloin ei ole mitään istuntoja. Jos työaikaa lähdetään pidentämään, olisi vähintäänkin kohtuullista, että eduskunta toimisi tässä asiassa hyvänä esimerkkinä.
Ojankaivuussa ja liukuhihnatyössä, joka sekin nykyään on ulkoistettu roboteille, työajan pidentäminen saattaa näkyä muutenkin kuin tilastoissa. Meiltä paperinpyörittäjiltä kuluisi todennäköisesti puoli tuntia enemmän aikaa samojen papereiden pyörittämiseen. Työmotivaatiota työajan pidentäminen ei ainakaan lisää.
Omaa työaikaani en ole valmis mukisematta pidentämään. Päinvastoin. Lisää työaikaa niille, joita sitä ei ole, eli työttömille ja osa-aikaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti