Simassa alkavat nousta turpeat rusinat pintaan – vappu lähestyy!
Vappuhulinat saavat jäädä nuorempien ja villimpien kontolle, mutta perinteinen vappusiman valmistus muistui sentään ajoissa mieleen, sopivasti juuri ennen kuin ehdin palauttaa viimeisetkin tyhjät pullot lähikauppaan. Äkilliseen pullojen puutteeseen perinnejuoman valmistus on useimpina vuosina valitettavasti tyssännytkin.
Ensimmäinen simanvalmistuskokeiluni osoittautui aikoinaan hieman räjähdysherkäksi. Vaikkei siman valmistus mitään salatiedettä olekaan, olin lukenut fariinisokeripaketin kyljestä perinnejuoman reseptin hieman huolimattomasti ja läiskäisin sokeriliemeen hiivaa ¼ paketillista ¼ teelusikallisen sijaan. Sima muhi aikansa pulloissa painetta keräten, salakavala hiiva ikävää yllätystä valmistellen. Vappu koitti, mielessä siinsi poreileva perinnejuoma ja avasin toiveikkaana ensimmäisen pullon – kunnon pihahdus ja sima purskahti putelista ulos eikä pulloon jäänyt muuta kuin samea sakka pohjalle. Valmistamaani nestemäistä räjähdysainetta ei tietenkään voinut poksahtelun pelossa pulloihin jättää, joten pullo toisensa perään tyhjeni vauhdilla lavuaariin. Keittiö oli sotkussa, hiiva haisi naapuriin asti ja sima jäi sillä kertaa juomatta - hyvä niin, tuskin siitä liemestä olisi ripulitta selvittykään. Sittemmin olen kyllä muistanut lukea reseptit hieman tarkemmin.
Klara vappen!
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti