Tammikuu mennä soljahti tipattomana ja huikaton helmikuukin on jo kolmannessa päivässä. Tipattomuuden taustalla ei ole ollut niinkään pyrkimys täysraittiuteen vaan lähinnä laiskuus. Laiskuus ja huono keli.
Jos minulla olisi auto, joisin enemmän. Näillä keleillä lipsuttelu Alkoon kaupungin toiselle puolelle tuntuu kuitenkin mahdottomalta. Tolpillaan ei tahdo pysyä muutenkaan, saati sitten viinilasti selkärepussa. Ystäviltäkään ei kehtaa kyytiä pyytää, ettei tule säröä siveelliseen julkisivuun.
Jos huikattomuus sujuu yhtä hyvin kuin tipattomuus, voisi tavoitteeksi asettaa erittäin ajankohtaisesti ”100 päivää ilman viinaa”. Ellei kevään pyöräilykausi käynnisty aikaisin, hoituu sekin varmasti helposti. Ainakin huomattavasti helpommin kuin nykyiseltä raittiusmannekiinilta, Nykäsen Matilta, joka juuri julisti telkkarissa lähtevänsä etelään ”keikalle”. No justiinsa!
 |
| Avattu viinipullo on kuvausrekvisiittaa eikä sitä kuvattaessa ole vahingoitettu hyviä tarkoitusperiä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti