Kvitto ja muita omituisuuksia

Kuittipakko eli virallisesti laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa tuli sääntö-Suomessa voimaan viime vuoden alusta. Laki velvoittaa yrittäjän tarjoamaan kuittia, mutta ei velvoita asiakasta ottamaan sitä vastaan.

Täällä kaksikielisyyden kehdossa on asiakaspalveluetiketin mukainen litania ”Får det vara kvitto? Haluatteko kuitin?” lyhentynyt nuorempien kassaneitien suussa lyhyeksi ja ytimekkääksi tokaisuksi ”Kvitto?!” Jokaisen maksutoimituksen perään siis sama kiekaisu ”kvitto?!”. Ruotsin kieltä taitamattomalle kerrottakoon, että ”kvitto” äännetään ”kvittu” ja suomenkielisen korvaanhan se kuulostaa… no, juuri SILTÄ!

Toinen tällä seudulla maksutoimitusten yhteydessä ilmenevä omituisuus on kassalla esitetty kysymyslitania ”Var det allt? Saako olla muuta?” Mikäli et kassalla enää mitään halua, on vastauksesi ruotsinkieliseen kysymykseen myönteinen ja suomenkieliseen kielteinen. Kaksikielisenä häkellyt kysymyksistä sen verran, että todennäköisesti päädyt vain tuijottamaan kassaneitiä sitkeästi silmiin. Tai kuten eräs asiakas männä viikolla totesi: ”Mitä tässä vaiheessa nyt sitten vielä pitäisi ostaa?”. Ranskanleipä ja 100 g lauantaimakkaraa?

Kvitto?!