Toissaöistä poikkeuksellisen hienoa revontulinäytelmää en nähnyt - suurin revontulimyrsky vuosiin! Harmittaa. Harmittaa ihan hitosti!
Iltamyöhäisellä kävi kyllä mielessä, että kannattaisi ehkä käväistä vielä ulkona, mutta ei - pää tyynyyn ja peitto korviin.
Ensimmäiset kuvat revontulien loistosta lävähtivät silmille feisbuukista jo aamukahvipöydässä. Parin tunnin kuluttua kaikki verkkolehdet olivat täynnä satumaisia otoksia pohjanpalosta.
Ei olisi ollut iso asia laittaa vaikka kello soimaan yöllä ja piipahtaa ulos. Mitä sitten vaikka olisi väsyttänyt seuraavana päivänä. Väsytti kuitenkin. Ja harmitti. Voi olla, etten olisi siltikään mitään revontulia nähnyt, mutta nyt ne ainakin jäivät näkemättä ja missattu mahdollisuus harmittaa pitkään.
Moisesta laiskuudesta mätkäistäköön hanurirangaistus ja suoritusajankohdaksi seuraava luonnonilmiö, huomiselle tiedossa oleva lähes täydellinen auringonpimennys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti